Tulimme lopulta takaisin Sannan kotiin ja söimme vähäsen Marian pikaisesti väsäämää spagettia tomaattikastikkeessa, ja aloimme sitten etsiä rantakamppeita yllemme. Kaivoin jostakin laukkuni perukoilta minun ja Marian bikinit, vaihdoimme ne nopeasti ylle ja lätkimme vain jotkin shortsit ja teepaidat niiden päälle, nappasimme pyyhkeet kainaloomme ja menimme olohuoneeseen odottelemaan Sannaa ja poikia. Maria tosin painui suorinta tietä keittiöön tekemään vissiinkin eväitä tai jotain meille kaikille, minä taas lysähdin istumaan sohvalle ja selailin jotain random lehteä siinä samalla.
Kun Sanna ja pojat vihdoin suvaitsivat saapua, Mariakin oli saanut eväämme tehtyä. Huomasin kuitenkin pian, että Louis puuttui.
- Where's Louis?, kysyin ja katsoin nopeasti ympärilleni.
- I have no idea., Liam sanoi olkiaan kohauttaen.
- Lou, where are you?!, Harry melkein huusi.
- Here!, kuului vaimea vastaus yläkerrasta, ja sitten nopeat askeleet portaista ja hän tuli luoksemme.
- What did you do there?, Niall kysyi ja otti askeleen kohti eteistä.
- I texted with Eleanor., hän sanoi välinpitämättömästi, ja juuri silloin hänen kännykkäänsä tuli uusi viesti. Louis luki sen, ilmeettömästi, vastasi jotain ja tunki kännykän taskuunsa.
- Are you OK?, kysyin. Louis vain nyökkäsi. Huolestutti. Heillä meni niin hyvin nyt ja kaikkea... Toivottavasti heidän välinsä olisivat oikeasti kunnossa, vaikken sitä kyllä uskonut itsekään.
En ehtinyt edes kunnolla ajatella asiaa, kun Maria raahasi minut eteiseen ja pääsimme vihdoin lähtemään.
Matkaa rannalle ei onneksi ollut kuin vajaa kilometri, mutta kun saavuimme sinne, pojat eivät näyttäneet innostuneilta. Ranta nimittäin parveili ihmisiä, ja juuri nyt olisimme halunneet lähinnä rentoutua ja pysyä erossa faneista.
- We can't stay here,there are too many people..., Harry sanoi hieman pettyneellä äänensävyllä ja oli jo aikeissa käätyä takaisin, mutta estin hänen aikeensa.
- Wait, Harry, I know one of the other shore near here, so we go there., sanoin ja muut pojatkin käänsivät kiinnostuneena katseensa minuun.
- There is almost never anyone, because no one knows about the place., Sanna jatkoi ja väläytti hymyään.
- So, why do we still stand here? Let's go!, Harry sanoi ja lähdimme Sannan perässä kohti läheistä kuusikkoa, pellonreunaa pitkin kävellen.
Metsän reunasta lähti kapea polku syvemmälle metsään. Koko polkua tuskin olisi huomannut, ellei osannut katsoa varvikon seasta. Mieleen tulvi muistoja lapsuudesta, kun olimme Marian ja Sannan kanssa pienempinä aina leikkineet täällä metsässä, rakennelleet kuusenoksista majoja ja sen sellaista. Osa noista majoista oli vieläkin pystyssä, ja niitä näkyi vähän väliä syvemmällä metsässä.
- Blueberries!, kuului Niallin huudahdus taaempanta, ja kun katsoimme sinne, huomasimme että Niall oli ahtamassa kyseisiä marjoja housujensa taskuihin.
- Niall don't! Those berries will stain your pants!, Liam huudahti heti perään, ja sai Niallilta vain moittivan katseen.
- But I'm hungry!, hän esitti järkevän vastalauseen, ja ennenkuin kukaan ehti sanoa mitään, Louis syöksyi kohti Niallia ja lätkäisi kämmenellään Niallin taskuja. Mustikat muussaantuivat heti ja värjäsivät -kuten sanottua- Niall-raukan housut.
-Nooo..! Louis now I'm gonna kill you!, Niall huudahti ja koitti tavoitella Louisin paidanhelmaa, mutta Louis oli nopeampi ja pinkoi jo pitkin varvikkoa karkuun naama punaisena hekottaen.
- Louis you're mean!, Maria huudahti mäennyppylän taa katoavan kaksikon perään vähän liian myöhään.
- Maria, you're retarded., totesin ja sain kaikki muut paikallaolijat nauramaan paitsi Marian, joka katsoi minua lähinnä murhaavasti.
- No I'm not!
- Yes you are!, me muut toistimme kuorossa.
- Let's go!, Harry hoputti ja työnsi meitä muita eteenpäin. Vähän ajan päästä saavuimme rannalle, tosin ilman Niallia ja Louista, jotka kai vieläkin olivat jossakin siellä metsässä juoksentelemassa.
Istahdin hietikolle levittämäni pyyhkeen päälle ja suljin silmäni. Oli todella lämmin, aurinko paistoi suoraan kohti ja teki mieli mennä uimaan, mutten jaksanut vielä.
- Beautiful place., kuulin jonkun sanovan viereltäni, ja kun avasin silmäni huomasin sen olevan Zayn. Hän joi vichyä pullosta, laittoi korkin kiinni ja viskasi pullon sitten olkansa yli hiekkaan. Nyökkäsin vain ja mumisin jotain, koska en jaksanut puhua. Muut olivat menneet jo uimaan ja olivat parhaillaan vesisotaa tai jotain.
- Hey Emma! Come for a swim!, Maria huusi järvestä (koska se oli järvi eikä meri) ja heilutteli käsiään.
- I'll be right!, huusin takaisin ja potkin hiekkaa varpaillani. Huomasin Zaynin istuvan viereeni ja katsovan minuun.
- You can go to swim., hän sanoi ja vilkaisi muita.
- I said that I will go after a while., sanoin. Zayn vain nyökkäsi. Tuli pitkä hiljaisuus, kiusallinen hiljaisuus.
Maria
Me olimme Sannan, Harryn ja Liamin kanssa jo menneet uimaan, Zayn ja Emma istuivat vieläkin rannalla. Niin, ja Niall ja Louis olivat yhä jossakin. Päätin uida siinä sitten pienen lenkin, ja uidessani kaislikon ohi huomasin ilmakuplia nousevan pintaan aivan edestäni, ja sitten, ennenkuin ehdin edes tajuta mikä se oli, se hyppäsi pintaan ja painoi minut veden alle. Noustessani pintaan melkein sydänkohtauksen saaneena huomasin Niallin seisovan edessäni hymyillen ilkikurisena.
-Niall! What was that?, kysyin itsekin jo vähän naurahtaen.
- Hah, sorry if I scared you, but we saw you from that edge of the forest, and I couldn't be without you intimidate., hän sanoi ja virnisti. Niinpä tietysti.
- We? So where's Louis?
- There, with others., Niall sanoi ja osoitti Liamia, Harryä ja Sannaa. Jepjep, Louis tosiaankin oli siellä. Tai siis juuri tullut sinne, koska kuului kauhea loiskahdus ja kiljuntaa, kun Louis hyppäsi ylös vedestä Sannan nenän edestä ja säikytti tyttöparan puolikuolleeksi.
- Louis, what are you doing?!, kuului Harryn ihmettelevä huudahdus. Sellaisella äänellä en ollut Harryn vielä koskaan ennen kuullut sanovan yhtään mitään. Yhtä aikaa sekä suojeleva että hiukan vihainen. Louiskin katsoi lähestulkoon järkyttyneenä parasta ystäväänsä. Kaikki olivat kääntyneet katsomaan Harrya, joka koitti kääntää katsettaan pois ehkä hiukan nolona.
- Sorry, Lou..., kuulin hänen hiljaa mutisevan. Louis virnisti ja huitaisi vettä Harryn päälle, ja kaikki oli taas normaalisti. Tai no, ei näiden poikien kanssa voinut olla normaalisti, sekun ei heiltäkään onnistunut.
Hetken uituamme (Emmakin tuli lopulta mukaan) menimme takaisin rannalle ja minä levitin viltin, jolle laitoin mukaan ottamani eväskorin. Söimme eväitä siinä sitten vähän aikaa, ja huomasin miten Harry koko ajan vilkuili Sannaa. Ja Sanna Harryä. Jatkuvasti jotakin silmäpeliä meneillään. Huomasin Louiksenkin virnistelevän noille kahdelle, mutta hän ei onneksi sanonut mitään.
Pian alkoi tulla hämärämpää, ja kun katsoin kännykkäni kelloa, se näytti jo kuutta.
- Maybe we should go now? It's getting late., Emma sanoi ja muut nyökkäilivät. Aloimme pakata ja tehdä lähtöä.
Jättäydyin Niallin kanssa taaemmas, ja muut onneksi antoivat meidän olla rauhassa.
- Maria..., Niall aloitti ja siirsin katseeni häneen. Muut olivat jo hävinneet mutkan taakse emmekä nähneet heitä enää.
- What?, kysyin ja katsoin häntä kysyvästi.
- I have to tell you something., hän sanoi ja veti henkeä ikäänkuin se mitä hän seuraavaksi sanoisi olisi kovinkin rankka koettelemus.
- I... I like you..., hän aloitti enkä antanut hänen jatkaa loppuun.
- Do you like me ... That way?, kysyin ja hymyilin vähän.
- Yeah... I guess so...
- Aww Niall, and I have to tell you something too.
- So tell then?
- I like you too., sanoin melko hiljaa.
- So can we be together..?, Niall kysyi varovasti ja sydämeni meinasi pysähtyä. Olisin a) joko voinut alkaa kiljumaan täysillä ja juosta ympäriinsä, tai b) pyörtyä siihen paikkaan. En kumminkaan tehnyt niistä kumpaakaan.
- Y-yes we can., sönkötin täydellisessä shokissa.
- Close your eyes.
Suljin silmäni, ja tunsin kuinka Niall tuli lähemmäs ja sitten... Sitten hän suuteli minua.
-------------------------------------------------------------------------------
Sori jos tuli vähän lyhyt mut ainaki saitte nyt uuen osan :)
Kiitos!<3
VastaaPoista-Sofi 444